29.6.11

Ei niin varmaan...

Muksu, 9 v. tulee työhuoneeseen tietokoneella naputtelevan äidin luo.

Muksu: Ihanaa, enää kaksi päivää ja isän ja äidin loma alkaa. Sitten äiti ei varmaan tee töitä tiekokoneella.

Tommosena hattuna

Äiti löytää makuuhuoneen vaatekasasta kesähattunsa ja laittaa sen päähänsä.

Mukula, 3 v.: Meneekö äiti kävelemään tommosena hattuna?
Äiti (nauraa): Kävelemään tommosena hattuna!
Mukula: Hassua!

Epävirallinen hääkuvakulma: maalaisromantiikkaa

Unofficial weddingphotos: romantic

27.6.11

Tarttis lähtee

Mukula, 3 v.: Äiti, minne ollaan lähössä?
Äiti: Ei minnekään. Ollaan kotona.
Mukula: Minne lähetään?
Äiti: Minne sä olisit menossa?
Mukula: Äidin perässä.

Hyvät juhlat

Olipa onnistuneet kesäjuhlat. Meillä iltarukouksessakin lasten kanssa kun mietittiin mistä kiittää tuli vastaukseksi: kesäjuhlat!

Kesäjuhlien kuvasatoa löytyy Avoimesta syliopistosta.

16.6.11

Rukoillen ja palvellen

Olen täällä:

Rukoillen ja palvellen
Adventtikirkon kesäjuhlat 17.-19.6. 2011
Jyväskylän paviljongilla, Messukatu 10

Tervetuloa - tule sanomaan hei jos olet paikalla!!

13.6.11

Kananruokaa kaikille!

Äiti keittää kananmunia. Mukula, 3 v. tulee keittiöön.

Mukula: Äiti keittää kananruokaa!

11.6.11

Varokaa juhlakauhua!

Äiti saapuu kotiin kahden päivän häidenpitomatkalta. Muksu, 9 v. kyselee äidiltä mitä hän teki, missä nukkui ym.

Muksu: Oliko siellä ranta?
Äiti: Oli. Siellä pidettiin häät.
Muksu: Rannalla?
Äiti: Rannalla.
Muksu: Kivaa! Pidit sä nekin häät?
Äiti: Joo.
Muksu: Miten sä kestät?!?!?! Eiks sulle oo tullu juhlakauhua?

10.6.11

Oi niitä aikoja

Mukula, 3 v. katsoo mumskin ja tuffan hääkuvaa useamman vuosikymmenen takaa.

Äiti: Tiedätkö ketä siinä on?
Mukula: On
Äiti: Ketä?
Mukula (katsoo tarkkaan ja miettii): Mumski ja eno!

8.6.11

Tärkeää mukulasanastoa 167: matkalauluja

Mukulan, 3 v. lauluja automatkalla:

Isosiskosta:
Muksulle on tullut elämään lahjapaketti, ihanaa

Laulu iskälle:
Siskolle annetaan lahjapakettii

Eläinlaulu:
Eläin on tullut vetelen
veteen
Kaikkien kalat on mennyt veteen.
Kaikki kalat on mennyt veteen.

Laulu iskälle:
Kaikki kalat on mennyt veteen

Laulu äidille:
Kaikki kalat on mennyt veteen

Laulu isosiskolle:
Kaikki kalat on mennyt veteen

Elämäni ei todellakaan ole yhtä juhlaa...

... vaan montaa juhlaa. Kolmen viikon sisällä on ollut yhdet häät, kolmet hautajaiset, yksi lapsen siunaus, kahdet ylioppilasjuhlat, yhdet syntymäpäivät, yhdet päättäjäiset ja yksi ehtoollinen. Juhlakausi alkoi häillä.

Häihin valmistautuminen on mielekäs osa pastorin elämää. Kirkossamme se tarkoittaa yleensä 6-8 parin tunnin tapaamista hääparin kanssa. Niissä keskustellaan perhetaustasta, sitoutumisesta, persoonallisuudesta, kommunikaatiosta, hengellisyydestä, rahasta, seksuaalisuudesa, elämäntavoista, vanhemmuudesta ja ties mistä.

Kumpikin pohtii ja täyttää erikseen "kyselynivaskoja", joissa on monipuolisia ja syvällisiäkin (ja jopa vaikeita) kysymyksiä näistä aihepiireistä. Yhteisissä tapaamisissa jutellaan aiheista etsien samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, suhteen vahvuuksia ja heikkouksia.

Sitten kun ollaan häissä asti, on vihkiparilla ja pastorilla jo yhteinen matka kuljettuna ja prosessia käytynä. Pakettiin kuuluu myös tapaaminen noin vuosi vihkimisen jälkeen ja toki milloin vaan jos tuntuu siltä, että haluaa pohtia asioita kolmannen ihmisen kanssa.

Parisuhde on tärkeä asia myös teologiselta kannalta katsottuna. Kun kaksi ihmistä ovat antautuneet toisilleen ja oppivat rakastamaan ja kunnioittamaan toisiaan, kuvaa se jotain siitä, millainen Jumala ja hänen rakkautensa on. Jo senkin takia uskon Jumalan olevan kiinnostunut parisuhteiden hyvinvoinnista ja siksi pastorinkin tulee käyttää aikaa parisuhteiden tukemiseen.

Häiden, sitoutumisen ja rakastamisen kunniaksi epävirallisia kuvakulmia häistä:













Unofficial shots: a wedding.

7.6.11

Hänen korkeutensa asuu meillä

Äiti luki mukulalle, 3 v. lastenraamattua sängyssä.

Äiti: "... Jeesus on kuningas."
Mukula: Meillä on istä!

Sukupuolittunut maailma

Muksu, 9 v. tulee hakemaan paperia työhuoneesta. Mukula, 3 v. seuraa perässä.

Mukula: Minäkin haluan paperin.
Äiti: Ota vaan.
Mukula: Tyttöpaperin! Kaksi paperia.

6.6.11

Urheilua

Mukula, 3 v. kiipeää sohvan selkänojan päälle. Sohva ei ole seinää vasten.

Mukula: Äiti, sano kakkos
Äiti: Kakkos
Mukula: Sano uu, tee, valmiina!
Äiti: Uu, tee, valmiina!
Mukula heiluttaa käsiään hurjasti: Ponnistaa!
Mukula hyppää lennokkaasti jalat vaakasuorassa pepulleen sohvalle: Jes!

2.6.11

Tärkeää mukulasanastoa 166

Mukula, 3 v. katsoo kuvaa itsestään luistelemassa talvella.

Mukula: Mulla on sellaset Minni-luistelit.

1.6.11

Hautajais(kuva)kulmia

Hautajaiset peräkkäisinä päivinä. Ensimmäisessä haudattiin minulle jo lapsuudesta tärkeä ihminen, toisessa miehen lapsuudesta tärkeä ihminen.

Näissä hautajaisissa oli monia samankaltaisuuksia:

1) Pastorit siunasivat haudan lepoon läheisen ihmisen. Siunaustilaisuudet olivat siis hyvin henkilökohtaiset.

2) Kummassakin hautajaisissa sanottiin hyvästit ihmiselle, joka oli saanut elää loppuun asti rakastettuna ja arvostettuna.

3) Tunnelma ei ollut raskas. Kuten eräs saattoväestä totesisikin, ylösnousemususkoisten hautajaiset ovat mukavempia.

Toki oli myös eroavaisuuksia. Eipä ole koskaan ennen tullut oltua hautajaisissa, joissa nostetaan vieraiden joukosta eteen ilmastoasiantuntija kertomaan ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja vaikutuksista! Toisissa hautajaisissa luettiin kuolleen julkaisukansiota (sanomalehtirtikkeleista lastenkertomuksiin) ja haettiin kukat muistolehdosta ja levitettiin ne pitkin kotia ja sen kuistia.

Tässä epävirallisia kuvakulmia:



Poika ja isä hautamaassa äitiään ja vaimoaan.











Kakku maistuu


Lempiväri













Vapautta varpaille








Nukahti lopulta äidin syliin





Valoa kaipauksen keskellä





Sukulaisia?





Tämäkin saattoväki jaksoi hyvin





Hautajaiskukat kuistilla





Samassa kirkossa oli vietetty 70-vuotisjuhlia





Rakkaat muistot ovat jäljellä





Kolmivuotias





Valoisaa

Kunnianosoitus: japanilaiset eläkeläiset

Tämä uutinen teki minuun vaikutuksen.

Japanilaisia eläkeläisiä on valmiina menemään työhön Fukushiman atomivoimalaan. He ovat ammattitaitoisia, vanhempien ihmisten solut jakaantuvat hitaammin, he eivät pelkää kuolemaa, koska se on jo lähempänä ja he haluavat kantaa vastuuta. Eräs heistä sanoo heidän sukupolven kannattaneen ydinenergiaa. Jos he eivät kanna vastuuta, kuka sitten?

Kunniamaininta Japanin eläkeläisille.