31.3.06

Yllättävä jää, osa 7

Islanti 2006.

Ja jälleen lähempää: Svinafellsjökull. Yllätys, yllätys! ;-)

Yllättävä jää, osa 6

Islanti 2006.

Svinafellsjökull vieläkin lähempää. Mielenkiintoista miten jäätikön jää on erilaista kuin muu jää. Yllättävää.

29.3.06

Yllättävä jää, osa 2

Svinafellsjökull ja Hvannadalshnjukur, Islanti, 2006.

Svinafellsjökull -jäätikkö laskeutuu alas hiekkatasangolle. Ylhäällä vuorilla oleva jäätikkö on Öraefajökull, jonka yläpuolelle 300 metrin verran kokoaa Islannin korkein vuori, Hvannadalshnjukur (2119 m). Kuvassa se erottuu pilvien keskeltä, ilta-auringon valaisemana. Öraefajökull on aktiivinen tulivuori, sen tiedetään purkautuneen vuosina 1362 ja 1727.

Hassua, että ihaillessani tätä maisemaa livenä en lainkaan tajunnut katselevani Islannin korkeinta vuorta. Se selvisi vasta nyt valokuvia ja karttaa tarkemmin tutkiessa. Luulimme että Hvannadalshnjukur jäi näkemättä pilvisyyden vuoksi.

Kuinkahan paljon hyvää jää näkemättä tai tajuamatta kun on vakuuttunut että nyt on pilvistä eikä korkealle näe? Tai on niin lumoutunut lähellä olevista asioista ettei ymmärrä katsoa kauemmas?

28.3.06

Yllättävä jää, osa 1

Siinä se on: Vatnajökull, Euroopan suurin jäätikkö vyörymässä kohti. No, tämä on vain sen "pienen pieni" haara, Svinafellsjökull (sikatunturinjäätikkö?). Eikä Vatnajökull vyöry enää kohti, se pienenee joka vuosi aika reipasta vauhtia. Mutta oli silti vaikuttavaa ja hieman uhkaavankin tuntuista lähestyä tasaisella hiekkamaalla suurta jäätikköä.


Svinafellsjökull, Islanti, 2006.

26.3.06

Nelonen

Luontoa ja ihmisen liikkumisen jälkiä nelostien liepeillä. Antaiskohan tästä taiteesta numeroksi nelosen?

Sopivaa

Auringonpaistetta, lumisadetta, tuulta. Vain hieman, ei mitään niistä liikaa. Oli siis oikein sopiva hiihtoretki.


25.3.06

Siunausta


Noin viikko sitten rukoilimme siunausta tämän nuoren miehen elämälle. Tapahtuma oli rauhallinen kuten kuvasta näkyy.

Siunausta ja muuta mukavaa!

23.3.06

Pidä kiinni unelmistasi

Hold Fast Your Dreams

Hold fast your dreams!
Within your heart
Keep one still, secret spot
Where dreams may go,
And, sheltered so,
May thrive and grow
Where doubt and fear are not.
O keep a place apart,
Within your heart,
For little dreams to go!

-Louise Driscoll

Kömpelö ja pikainen suomennos:

Pidä kiinni unelmistasi!
Sydämessäsi
Pidä yksi hiljainen, salainen paikka
Minne unelmat voivat mennä
Ja näin turvattuna
Voivat kukoistaa ja kasvaa
Siellä missä epäilyä ja pelkoa ei ole.
Pidä yksi paikka erillään
Sydämessäsi
jonne pienet unelmat voivat mennä!


Vaajakoski

22.3.06

Asiantuntijaa tarvitaan

Tapahtui tänään:

Mies [innostuneena]: Mä opin tänään että muuntajat kannattaa ottaa irti seinästä koska ne kuluttaa sähköä!
Nainen [hämmästyneenä]: Da! Sitähän mä oon sulle jo pitkään puhunu, mutta sä et oo uskonut!
Mies: Nyt mä kuulin sen sähköalan asiantuntijalta.

Tähän herkulliseen keskusteluun palaamme vielä - ainakin silloin kun mies ei tahdo uskoa vaimonsa esittämää asiaa... ;-)

Annoitpa kultaseni lahjaksi ihanasti irvailtavaa! I love you (for it).


Ihana mies

21.3.06

Päijänne eilen

Päijänne 20.3.2006.

Kuolemantuomio uskonnonvaihdon takia

Afganistanilaista miestä uhkaa kuolemantuomio koska hänestä on tullut kristitty. Tästä kertoo Scotsman News. (Via Pekka Nykänen.) Abdul Rahmanista, 41 tuli kristitty 16 vuotta sitten. Hän on asunut 9 vuotta Saksassa ja palannut Afganistaniin 2002, jossa on yrittänyt saada kahden tyttärensä huoltajuuden. Hänen oma perheensä syytti häntä kristinuskosta.

Eihän Afganistanissa toki kristinuskoa vastaan olla. "Emme me vastusta mitään uskontoa maailmassa. Mutta Afganistanissa tämmöinen on lain vastaista. Se on hyökkäys Islamia vastaan," sanoi tuomari Mawlavezada.

Syyttäjä Abdul Wasi armeliaasti tarjoutui luopumaan syytteestä mikä Rahman ryhtyisi jälleen muslimiksi, Rahman ei vain suostunut ottamaan tarjousta vastaan. "Hänet olisi armahdettu jos hän olisi palannut takaisin. Mutta hän sanoi että hän on kristitty ja tulisi aina olemaan. Me olemme muslimeja ja kristityksi ryhtyminen on vastoin lakejamme. Hänen täytyy saada kuolemanrangaistus."

Mitä se sellainen uskonnonvapaus on jossa ei ole mahdollista vaihtaa uskontoa niin halutessaan? Ei ainakaan uskonnonvapautta.

Moni entinen muslimi maksaa kovan hinnan uskostaan. Käytännössä maasta muutto on usein ainoa vaihtoehto. He eivät tee uskonnonvaihtopäätöstä kevein perustein.

Ole siunattu, Abdul Rahman. "Olen varma siitä, ettei kuolema ... voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta..." (Room. 8:38.39).

20.3.06

19.3.06

Kiitollisuuden verkosto

Tulin eilen niin syvällisesti kosketetuksi että siitä täytyy kertoa. Jumalanpalveluksessa koin Pyhän läsnäolon, ilon ja rakkauden kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Useaan otteeseen olin kyyneleet silmissä, mutta myös hymy ja nauru nousivat sydämestä näkyviin. On kiitollinen mieli, tämä kannattelee eteenpäin.

Yhteinen jumalanpalvelus antaa voimaa yksilön elämäntilanteisiin viikolla. Henkilökohtainen hartaus ja jumalanpalvelus taas tekevät yhteisestä jumalanpalveluksesta aitoa ja elävää.

Ylistys tekee hyvää sielulle: ajatusten ja huomion keskittäminen Jumalaan, Toiseen ulottuvuuteen, suureen ja avaraan. Mikä voima kun se tehdään yhdessä. Laulu kaikui sydämestä sydämeen ja sieltä taivaaseen, tällä kertaa myös viittomakielellä.

Rukoushetkessä rakensimme konkreettisen kiitosten verkon. Oli niin paljon kiitettävää aurinkoisista päivistä, hyvistä aviopuolisoista, harjoittelupaikasta, anteeksiannosta, tulevasta keväästä, vastoinkäymisistä, rukouksista, jumalanpalveluksesta, ystävistä, Jeesuksesta, lapsista ja lastenlapsista... kaikesta. Seurakunta: kiitollisuuden verkosto.

Puhuttu Sana haastoi ja ravitsi ja sanaton kommunikaatio kosketti tunteiden kautta. Tämän todistuksen (katso kuva) lopussa olisin halunnut ilmaista syvän tunteeni sanoen ääneen "amen," mutten liikutukseltani pystynyt. Pyhä oli niin vahvasti läsnä sydämessäni.


Ihmisten kokemukset sanomattomasta rauhasta järven jäällä sekä toivosta ja uskosta vastoinkäymisissä ilmaisivat elävää ja toimivaa uskoa. Liikuttava hetki oli kun saimme myös lähettää virallisesta työelämästä eroon päässeen, upean ja rohkean naisen Ghanaan vapaaehtoistyöhön. Ympäri kirkkoa saapui väkeä hänen ympärilleen rukoilemaan siunausta niin hänelle kuin hänen työlleen.

Raamattutunnilla pohdittiin jumalanpalveluksen merkitystä ja sisältöä. Raamatun sana "opettakaa ja neuvokaa toisianne" toteutuu kun yhdessä luetaan Raamattua ja pohditaan sen merkitystä (Kol. 3:16). Jokaisella on jotain opittavaa sekä opetettavaa, kaikki rakentuvat. Ei ole esiintyjiä ja yleisöä, vaan kaikki ovat osallistujia.

Jumalanpalvelukseen tullessaan sai jokainen kiven. Jumalanpalveluksen päätteeksi sen sai tuoda eteen ristin juurelle oman rukouksen symbolina. Jos tahtoi, tuli toinen ihminen rukoilemaan ja siunaamaan.

Musiikin soidessa hiljaa ihmiset siirtyivät vähitellen alakertaan nyyttikestipöydän ääreen. Moni jäi vielä penkkiin hiljentymään. Ei malttanut lähteä pois, oli niin hyvä olla.

Rukouksia

Sydämestä sydämelle ja taivaaseen

Kiitollisuuden verkostoa

17.3.06

Rukous Pyhän Patrikin päivänä

Blogisisko kertoo Pyhän Patrikin päivästä, joka on tänään. Bostonissa asuimme irlantilaisalueella, jossa päivää juhlittiin näyttävästi. Tänään riittää tämä rukous:

Kristus ole kanssani, Kristus minussa,
Kristus takanani, Kristus edessäni,
Kristus vieressäni, Kristus voittamaan minut,
Kristus lohduttamaan ja voimistamaan minua,
Kristus allani, Kristus ylläni,
Kristus hiljaisuudessa, Kristus vaarassa,
Kristus kaikkien minua rakastavien sydämissä,
Kristus ystävien ja tuntemattomien suussa.

-Pyhän Patrikin haarniska

Selatangar, Islanti. 2006

14.3.06

Heja Sverige!

Pieni uutinen viime viikon lehdessä kertoi Ruotsin poliisien saavan käyttää turbaania, päähuivia tai kipaa virantoimituksessa.

Ruotsalaisissa on tyyliä kun antavat järjen ja uskonnonvapauden voittaa. Hyvä Ruotsi!

13.3.06

Haiseva maailma

Muksu ja äiti kävelevät kadulla.

Muksu: Miksi ihmiset eivät tiedä ettei roskia saa heittää kadulle?
Äiti: Kyllä ne tietää, muttei välitä.
Muksu: Miksei ne välitä?
Äiti: Ne haluaa että itselle on helppoa vain heittää roska pois. Se on itsekkyyttä.
Muksu: Mutta roskat haisee pahalle. Mä en halua että maailma haisee pahalle vaan hyvälle! [Puhkeaa itkuun.] Miksi ihmiset tekee maailmasta haisevan?

Rankka päivä

Täydellinen kevättalven päivä: kirkas auringonpaiste, sininen taivas, välkehtivä lumi ja miellyttävä pikkupakkanen. Ja paljon tekemistä.

Luistelua:
Potkukelkkailua:Mäenlaskua:

Liukumäestä myös:Leikkipuistokivaa:Välipalaa suosikkikahvilassa:

Lukuhetki kirjastossa:

Auringonlaskiessa vielä hiihtolenkille:Ja pulkkamäkeen:

Kotiin käveltäessä totesi muksu: Olipa rankka päivä!

12.3.06

Väriä

Islannissa helmikuussakin on vihreää. Sammaleen peittämät laavakenttien houkuttelevat pehmeät muodot ja herkullinen väri loivat satumaisen tunnelman.


Islanti 2006.

10.3.06

Tuliaisia Islannista

On islannissa metsääkin, ainakin tässä kuvassa. Omistan tämän metsän (tai no, kuvan metsästä) Helenalle: tämä on sinulle Islannista. Ole hyvä. (Niihän sinä oletkin.)
Kirkjubaerklaustur, Islanti. Helmikuu 2006.

8.3.06

Tulevaisuutesi tarina 5/5

[Varoitus: tämä on viides ja viimeinen osa syksyllä pitämästäni saarnasta.]

Ihmisen suuntautumista tulevaisuuteen, etsimistä, haluamista, odottamista ja toivomista tarvitaan, jotta voimme reagoida rakastavaan Jumalaan. Kyky vastata Jumalan kutsuun, etsiä suhdetta häneen on mahdollista vain koska tulevaisuus on avoin.

Paavali kirjoittaa: "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus." (1 Kor 13:13) Toivo liittyy menneeseen, koska meillä on kertomus Jumalan teoista menneisyydessä, koska muistamme miten itse olemme kohdanneet Jumalan. Koska Jeesus on tullut, elänyt, kuollut ja noussut kuolleista tähtemme. Toivo saa voimansa tulevaisuudesta: meillä on näky siitä että Jumala poistaa pahan, kuoleman, pyyhkii kaikki kyyneleet. Meillä on näky siitä, että tämä tarina päättyy hyvin. Toivo on aktiivinen nykyisyydessä, koska se antaa voimaa ja intoa elää tässä hetkessä Jumalan yhteydessä ja pyrkiä siihen että täällä nyt tapahtuisi Jumalan tahto niin kuin taivaassa.

"Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." (Jeremia 29:11)

[Lähteenä käytetty Andrew D. Lester, Hope in Pastoral Care and Counseling, Westminster John Knox Press, 1995.]


Islanti 2006.

7.3.06

Tulevaisuutesi tarina 4/5

[Varoitus: tämä on neljäs osa syksyllä pitämästäni saarnasta.]

Eräs nelikymppinen mies tuli sielunhoitajan puheille lääkärin määräyksestä. Hänellä oli sydänvaivoja, mutta niihin ei ollut löytynyt mitään fysiologista syytä. Hän oli ollut useita kuukausia hyvin masentunut. Silloin tällöin oli paniikkikohtauksia ja ahdistusta, oli vaikea hengittää ja tarve "paeta." He keskustelivat menneistä ja nykyisistä eikä löytynyt mitään erityistä syytä masennukselle ja ahdistukselle. Sitten sielunhoitaja pyysi häntä kertomaan tulevaisuudestaan. Mies ihmetteli kysymystä. Sielunhoitaja selitti: miltä elämäsi näyttää tulevaisuudessa? Mihin olet menossa? Millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuudesta?

Mies oli pitkään hiljaa, naurahti sitten ironisesti ja sanoi: Huomisia ei ole enää paljon jäljellä...
Sielunhoitaja: Kerro, mitä tarkoitat.
Mies: Ei ole mitään.
Sielunhoitaja: Kerro minulle tästä ei mistään.
Mies, vastahakoisesti: Ei tässä ole paljo kertomista. Ei minulla ole paljon tulevaisuutta mitä odottaa.
Sielunhoitaja: Mitä tarkoitat?
Mies: Isoisäni kuoli sydänkohtaukseen kun hän oli 42. Isälläni oli sydänkohtaus kun hän oli 41 ja hän kuoli 9 kk kuluttua. Minä täytin 4 kuukautta sitten.
Sielunhoitaja: Miten tämä vaikuttaa sinun tulevaisuuteesi?
Mies, alistuneesti, mutta vihaisesti: Olen tiennyt kaiken aikaa että minunkin sydämeni pettää aivan niin kuin heidän.
Sielunhoitaja: Ja?
Mies: ... minä kuolen enkä näe enää lapsiani.
Sielunhoitaja: Milloin?
Mies: Nelikymppisenä, ihan pian.

Tämä mies oli toivoton, ahdistunut ja masentunut koska hänen tulevaisuuden tarinaansa kuului että hän kuolisi täytettyään 40 eikä enää näkisi lapsiaan. Käsitys tulevaisuudesta vaikutti nykyhetkeen voimakkaasti.

Sielunhoitaja: Sinä siis uskot että koska isoisäsi kuoli sydänkohtaukseen 42-vuotiaana ja isäsi 41-vuotiaana, niin sinäkin kuolet samasta syystä parin vuoden sisällä?
Mies: Enpä ole ennen sanonut sitä noin ääneen, mutta kyllä, olet oikeassa.
Sielunhoitaja: Miksi olet tullut siihen johtopäätökseen että sinä kuolet samalla tavalla kuin he?
Mies: Olen ihan samanlainen kuin he. Isoäiti sanoo että olen ihan kuin isoisäni. Olen ihan samannäköinenkin kuin isäni. Olen seuraava mies jonossa.

Mies oletti olevansa geneettinen kopio isoisästään ja isästään, mutta oli hänellä muitakin sukulaisia. Isän äiti oli elänyt 87-vuotiaaksi, isoisän sisko ja veli myös 80-kymppisiksi. Isän veljet ja sisko elivät edelleen ja voivat hyvin. Hänen äitinsä puolelta kukaan ei ollut kuollut sydänvaivoihin. Äidin vanhemmat elivät 70-kymppisiksi ja äiti voi hyvin nyt 63-vuotiaana. Miehen elintavat olivat myös erilaiset kuin isoisän ja isän olivat olleet, joten sydänkohtauksen riski oli vähäisempi.

Mies oli valinnut omaan tulevaisuuden tarinaansa vain isoisän ja isän ja rakensi juonen heidän kohtalonsa varaan. Teini-ikäisenä hän oli sattumalta kuullut isoäitinsä sanovan miten hän oli aivan samanlainen kuin isoisänsä ja isänsä ja miten hän toivoi ettei hänellä olisi myös heidän huonoa sydäntään. Niinpä hän oli päätellyt olevansa aivan kuin he. Tämä teki hänen tulevaisuuden tarinastaan pelkoa, masennusta ja ahdistusta aiheuttavan.

Kun hän tiedosti millainen hänen tulevaisuuden tarinansa oli ja kun sitä korjattiin, palasi toivo ja ilo hänen elämäänsä. Häntä ei ollut tuomittu kuolemaan nuorena. Hänellä olisi mahdollisuus elää pitkään ja saada olla osa lastensa elämää.

Käsitys tulevaisuudesta vaikuttaa henkiseen ja hengelliseen terveyteesi tällä hetkellä. Millainen on tulevaisuutesi tarina? Saako se sinussa aikaan ahdistusta ja epätoivoa vaiko toivoa? Taistelu toivon ja epätoivon välillä käydään tulevaisuuden kertomuksissamme. Jos janan toisessa päässä on toivo ja toisessa epätoivo, missä kohdassa janaa sinä olet?

Tulevaisuutesi tarina 3/5

[Varoitus: tämä on osa 3 syksyllä pitämästäni saarnasta.]

Ihmisellä on kyky kuvitella tulevaa. Päivä, joka tapahtuu nykyhetkessä, preesens-aikamuodossa saattaa kulua pitkälti tulevaisuuden suunnittelussa. Tulevaisuus on jo läsnä toiveissasi, peloissasi ja suunnitelmissasi. Tulevaisuus on oleellinen osa nykyisyyttäsi.

Mietipä kuinka paljon aikaa ja energiaa käytät tulevaisuuden suunnitteluun? Sitten kun... Suunnitteletko matkaa? Pohditko miten hoidat vanhempasi kun he eivät enää voi asua kotonaan? Puhutko paljon suosikkijoukkueesi tai suomalaisten urheilijoiden tulevaisuudesta: pelaajasiirroista, play offseista, uusista valmentajista, tulevaisuuden mahdollisuuksista? Pohditko lukioon tai ammattikouluun menoa? Mitä aiot opiskella? Voi kunpa saisin hyvän työpaikan. Mistä löytää asunto? Miten yritykseni pärjää? Ehkäpä mietit taloudellista tulevaisuuttasi: opintotukea, palkkaa, säästöjä, lainoja, sijoituksia, eläkkeitä? Mitä muuten aiot tehdä eläkkeellä? Entä pohditko paljon millaiset suhteet sinulla tulee olemaan lapsiisi, vanhempiisi, puolisoosi, perheeseesi?

Yllättävän paljon nykyhetkeä kuluu tulevaisuudessa. Kolmivuotiaammekin vietti ison osan eilistä päivää tulevaisuuden suunnittelussa: mitä tehdään kun Jussi tulee leikkimään? Leikitään formuloita, minä leikin näillä leluilla, Jussi noilla, sitten leikitään vuorotellen... Tulevaisuus oli vahvasti läsnä.

Se, millainen tulevaisuutesi tarina on ohjaa sinua nykyisessä ja tulevassa. Se kertoo sinulle miksi olet olemassa. Toivon juuret ovat menneisyydessä, se saa energiaa tulevaisuudesta ja sitä eletään nykyisyydessä.

6.3.06

Tulevaisuutesi tarina 2/5

[Varoitus: tämä on osa 2 syksyllä pitämästäni saarnasta.]

Kuinka monella teistä on kalenteri? Kello? Herätyskello? Kirjoitatteko kalenteriin mitä kulloinkin tapahtuu? Tarvitsemme kaikkia näitä muistuttamaan meitä tulevasta. Aika menee eteenpäin, huomaamme päivien ja öiden etenemisen, vuodenaikojen kierron, vanhenemisen kulun. Ihmiselle on tyypillistä tietoisuus ajasta: on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Olemme ajallisia ihmisiä.

Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki läsnä elämässämme juuri tällä hetkellä. Muistimme ja alitajuntamme kautta tuomme menneisyyden nykyisyyteen. Se vaikuttaa siihen mitä koemme ja teemme nyt. Toivon ja mielikuvituksen kautta tuomme myös tulevaisuuden tähän hetkeen.

Aika on tapa organisoida tapahtumia ja asioita kokonaisuuksiksi, kertomuksiksi. Aika sekä hallitsee että vapauttaa meidät: olemme ajan hallitsemia emmekä voi estää sen kulumista, mutta aika myös vapauttaa, se antaa meille tulevaisuuden ja uudet mahdollisuudet.

Kertomushan vie eteenpäin. Haluamme tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Kertomuksessa on siis mukana tulevaisuus mitä odotetaan. Sinunkin omaelämänkerrassasi, kertomuksessasi on mukana tulevaisuus. Mietit tulevaisuutta ja kuvittelet millainen se on. Sinun elämänkertasi on siis menossa jonnekin. Jos tarinasi juoneen kuuluu että sinulla on mahdollisuuksia, että saavutat jotain mitä haluat, vahvistaa tarinasi toivoa elämässäsi. Jos juoni ennustaa että mikään hyvä ei ole mahdollista, seuraa siitä epätoivoa jo nyt.

Filosofi Kierkegaard puhui "aidosta ihmisestä," joka hänen näkemyksensä mukaan on realistinen menneisyyden ja niiden asioiden suhteen, joita ei voi muuttaa, odottavainen tulevaisuuden suhteen ja aktiivisesti läsnä tässä hetkessä ja täten toiveikas ihminen.


Kristiinankaupungin raatihuoneen kello auttaa hahmottamaan tulevaa.

Rahaa!

Muksu: Äiti, mitä sä teet?
Äiti: Siivoan makuuhuonetta.
Muksu: Mikset sä tee töitä, että saat rahaa?

Tulevaisuutesi tarina 1/5

[Varoitus: tämä on syksyllä pitämäni saarna. Ilmestyy viidessä osassa.]

Kristillisen uskon perustuu vakaumukselle ja kokemukselle siitä että Jumala haluaa kertoa itsestään ihmisille ja että hän on tehnyt sitä erityisesti Raamatun kautta. Raamatusta suuri osa on kertomuksia. Pienempiä kertomuksia, jotka muodostavat kokonaisuuksia, kirjoja. Nämä kirjat muodostavat yhdessä oman kokonaisuutensa, kertomuksen, joka alkaa ja päättyy. Raamattua voidaan ajatella kertomuksena pahuuden alusta, sen kukoistuksesta ja lopulta sen tuhosta. Raamattu on kertomus ihmiskunnan (pitkälti surullisista) seikkailuista, mutta kertomuksella on onnellinen loppu. Jeesus opetti käyttäen tarinoita, joita kutsumme vertauksiksi. Sanotaan ettei hän opettanut mitään ilman niitä. Ilmestyskirjakin on suuri draama, se on rakennettu kuin elokuva. Tai oikeammin elokuvat on rakennettu kuten Ilmestyskirja.

Miksi niin paljon kertomuksia? Ihmiset hahmottavat elämää, myös omaansa kertomusten kautta. Se on tapamme käsitellä todellisuutta. Muodostamme kokemistamme tapahtumista kertomuksia. Kun vastaat myöhään yöllä soivaan puhelimeen, on sinulla yksi tai useampia tarinoita mielessäsi siitä kuka soittaa ja miksi. Ajaessani autoa pysähdyin koska edellä ajava auto kääntyi vasemmalle. Lapsi takapenkillä halusi heti tietää: miksi auto kääntyy tuonne? Hänkin tarvitsee juonen, tarinan hahmottaakseen tapahtumia.

Millainen on sinun tarinasi, elämänkertasi? Se on alkanut jo ennen syntymääsi. Jo ennen kuin sinulla oli sanoja olet alkanut muodostaa tarinaasi tunteidesi ja kokemustesi kautta. Vähitellen opimme sanoja, joilla voimme kuvailla tapahtumia ja antaa niille merkityksiä. Aivomme rekisteröivät kaiken mitä meille tapahtuu, mutta kaikki ei mahdu aktiiviseen muistiimme. Me valitsemme tapahtumia ja kokemuksia sieltä täältä ja muodostamme niistä oman kertomuksen siitä keitä olemme ja millaisia olemme. Siitä tulee ydinkertomuksemme.

Ihmisen ja hänen elämänsä näkeminen kertomuksina on tyypillistä nykyiselle ajalle ja ns. postmodernille ajattelulle. Koin innostavan ahaa-elämyksen opiskellessani ns. narratiiviterapiaa ja miten sen kautta voi hahmottaa omaa ja toisten elämää. Se avasi uuden ajattelumaailman ja ymmärsin että tämä lähestymistapa sopii erityisen hyvin kristilliseen uskoon ja raamatulliseen maailmankuvaan.

5.3.06

Hyvä lähtökohta

Reynisdrangar, Vik, Islanti. Helmikuu 2006.

Outoa, mutta sieluni tarvitsee merenrantaa. Meri on suuri, voimakas, kunnioitusta herättävä. Aallot eivät lopu. Meri ei ole vielä täysin selvitetty mysteeri. Päivästä toiseen sama meri, silti se on joka päivä erilainen ja siksi kiehtova.

Jumala puhuu minulle ja hoitaa sisäistä olemustani meren kautta. Ehkä siksi koska meri muistuttaa Jumalasta, joka on suuri, voimakas, kunnioitusta herättävä. Jumala ei ole valmiiksi analysoitu paketti, vaan jännittävä mysteeri. Jumala edustaa pysyvyyttä ja turvaa, mutta myös yllätyksellisyyttä. Aina on jotain uutta. Ei tiedä mitä aallot tuovat tänään tullessaan. Silti, kun vaan uskaltaa luottaa itsensä Jumalan rakkauden varaan, kannattaa se päivästä päivään. Räpiköinti ei auta, levollinen kellunta toimii parhaiten.

Meren rannalla muistaa olevansa pieni. Se on hyvä lähtökohta.

4.3.06

Mustavalkoista

Elämä ei voi olla mustavalkoista, mutta Islanti voi.

Tuoretta lunta mustalla vuorenrinteellä. Islanti, helmikuu 06.

2.3.06

Heijastuksia

Tänään mietin heijastuksia: mitä elämäni heijastelee? Ilmeisesti jotain sellaista mikä on lähellä.

Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. (Matteus 12:34)



Graenavatn, Islanti